BP-Babyface Problems

Olen maininnut aiemminkin, ja onhan se saattanut kuvistakin tulla esille, että olen aikamoinen babyface. Ei siinä mitään, näytän mieluusti henkkareita baarin ovella ja liimaa ostaessa (!), mutta alan pikku hiljaa kyrsiintymään siihen, että olen muka liian nuori äidiksi. Yllättävän usein kun olen vauvojeni/kolmevuotiaani kanssa liikkeessä joku uskaltaa tulla kysylemään että tuitui mitä söpöläisiä, are they yours? Ymmärrän toki että en varsinkaan kahden gingerin lähisukulaiselta näytä, joten okei kysy vaan. Mutta vastattuani että eipä nämä höpönassut ole tästä masusta tulleet, niin vastaus on aina, AINA, että ai hahhhah, no ajattelinkin että eihän ne sinun voisi olla kun olet niin nuori. Ekskusemuaa, meitsillä voisi olla kakara jo koulussa, jopa suomalaisella systeemillä! Seuraavalla kerralla taidan sanoa ihan pokalla että kyllähän nää meikkiksen ovat. Siinäpähän saavat mammakollegat paheksuttavaa.

Unohdin ihan tuossa toissapäivänä ihmetellä, että mitähän kummaa siellä kotona on sadellut? :D Fifty-sixty-tsäännssit siihen, että taivaalta tulee jalkalamppuja? Ufoja? Jotain...muuta? Kertokaa ny mitä siellä sato, oon selkeesti jäänyt jostain erittäin jännittävästä luonnonilmiöstä paitsi!

Avasin koneen koulun kirjastossa. Näin mua tervehdittiin.

xxx

Size 8, please

Eikö marraskuun ehtoopuolella saa haaveilla kesämekoista? Ai saa? Hyvä koska HALUUUUUUUN:

Otan myös sen Egyptin-matkan jonka just itselleni googlasin. Saanhan mennä yksin kun ei kukaan taida mun kanssa lähteä? Vai onko mulle tammikuun loppupuolella matkaseuraa?

xxx

Hakuna matata

Facebookin puolella jo mainitsin uskomattomasta löydöstäni; on olemassa heimo nimeltä the Aino people!!! Ainot ovat alkuperäiskansaa, jotka vaikuttavat lähinnä Japanissa ja Venäjällä. Kyllä tässä nyt on vähintään tohtoritutkintoon vievä löytö. Sinne tutkimusta tekemään! Jo sieluni silmin näen, kuinka siellä paikalliset alkuasukkaat kantavat meikäpoikaa kuin Timonia konsanaan tähän tyyliin (mut jätetään se tulivuoreen viskaus väliin):

Ungalabugala tuli tee! Huono kuva joo mutta ei parempaa löytynyt. Timon ja Pumba on muuten Pyrstiksen ohella yksi parhaita lainausten lähteitä. Täs ois kynsi, ja tos on laukka. Aivan loistavaa viihdettä. 

Väsyttää. Optimisesti kuitenkin ajattelin säätää herätyksen jo ennen seitsemää pärähtämään, jos vaikka salille asti pääsisi. En ole kauhea maanantaiaamujen ystävä; kun työt alkavat vasta puolen päivän kieppeillä, en saa yhtikäs mitään aamulla aikaiseksi. No joskus käyn kaupassa. Mutta huomenna ei tarvitsisi. Ja en KUITENKAAN tee kouluhommia vaikka aina niin suunnittelen, niin voisi sitä jotain hyödyllistä koittaa tehdä. Että vi ses...

xxx

Forever and a day

Ikuisuus. Ehkä maailmankaikkeuden vaihtelevin ajanmääre. Tänä aamuna se kesti esimerkiksi kahdeksan minuuttia, ja myöhemmin kokonaisuutena tunnin. Sen kahdeksan minuutin ikuisuuden käytin DLR-junaa odotellen sormieni muovautuessa jääpalikoiksi. Niin, täällä on kylmä. BBC Weatherin mukaan oli seitsemän astetta, mutta 7 degrees my ass. Kylmä kuin Siperiassa, ja siellä taidetaan harvoin päästä plusasteiden puolelle. Yleensä olen varsin taitava odottaja; en hermostu muutaman minuutin seisoskelusta, ja jopa tuntien vartominen sujuu tilanteesta riippuen. Olen toki VR:n kasvatti joten ehkä sillä on ollut osansa asiaan. Mutta siinä vaiheessa kun peukalonpää alkaa halkeilla kuivan viiman uhrina aletaan meikävenailijan hermoja koetella. Ja taas saa ihminen muistuttaa itseään siitä että yhäkin, vielä lähes kahden vuoden jälkeen asut tässä maassa täysin omasta tahdostasi joten lopeta ruikutus.

Tulipa taas katsottua Hyviä ja huonoja uutisia skypen välityksellä. Siinähän ruutu.fi yritätte estää ohjelmienne esityksen ulkomailla, minä en pelkää! Hivenen jää äänestä ja kuvasta matkalle, mutta onhan niillä taivallettavana muutama tuhat kilometriä joten saavat anteeksi. Ja niin joo, Marika bongasi että salillamme harjoittelee SEKÄ miesten koripallo- ETTÄ käsipallo-tiimit tiistai-iltaisin siinä kuuden kieppeillä. Jotenkin alkoi tuntua siltä että tiistai-iltaisin kuudelta olisi varmaan hyvä hetki käydä salilla.

xxx

On my reading list

Halusin vaan tulla näyttämään pari esimerkkiä että mitä me antropologit oikein luetaan:

Että jos sun ala on kauheen tylsä niin tältä saralta saattaa löytyä pelastus. Taidan itsekin lähteä tonne Balille. Olen aika varma että varsinkin australialaiset surffipojat on aivan liian alitutkittu ihmisryhmä.

xxx

What fits in my bag might not fit in yours

Jatketaanko näitä bloggaus 1.0-postauksia, tänään vuorossa "laukkuni sisältö". Koska on ihan liian helppoa kantaa pelkkää normaalia veskaa, meitsillä on kassi kokoluokkaa matka-arkku. Joka siis kevyesti imaisee sisäänsä esim. tuon normaalin bägin sekä noin puoli elämää. Ja koska näissä postauksissa aina tunnutaan oletettavan, että lukija ei tunnista esimerkiksi puhelinta tai huulirasvaa (ehkä he kaikki kuuluvat heimoihin, joita käsitellään tuossa lattialla olevassa kirjassa. jos tunnistat esineistöstä kirjan.), niin käydäänpä sitten kaikki läpi, alkaen vasemmasta yläkulmasta:

1. Lenkkarit

2. Humberto suojuksineen (jaa mikä?)

3. Lompakko

4. Veska (jossa sisällä esim. pari tyhjää eväsrasiaa, kasa kuitteja, sateenvarjo, sekä tietysti se huulirasva. ei kuitenkaan enää ne kolme huulipunaa jotka juuri aamulla tyhjensin jotta olisi vähemmän kannettavaa. every little helps hei!)

5. Oppikirja

6. Kansio, joka sisältää joka moduulin tarpeet

7. Leipä. Piti ostaa valmiiksi kuivamaan, aion tehdä sunnuntaina köyhiä ritareita viime viikonlopusta inspiroituneena. Tai sitte vaan aina kävelen ympäriinsä kokonaisen leivän kanssa. Toisaalta, miksi ei.

8. Aprikoosihillo

9. Vesipullo. Eviania se olla pitää, muut vedet ovat kuraa.

10. Banaani.

11. 2xurheilurintsikat + 2xkoru. Korut oli alessa ja kaksi yhden hinnalla! Ja uskokaa tai älkää mutta ostin nuo pinkit liivit lastenpuolelta. Ja hyvin istuu. 

12. Juoksuhousut. En kyllä juossut housuista riippumatta.

13. Käsitsydeemi. On tolle varmaan joku oikeakin sana. Mutta sinne saa hyvin musiikit treenin ajaksi. 

14. Paita

+ on mulla puhelinkin mutta se yleensä kulkee kädessä tai taskussa. tai ottamassa kuvaa.

Ja kyllä, ne painaa vähän. Selkä vääränä raahasin niitä ympäriinsä, tätä menoa menen vielä enemmän kiemuraan kun ennestään. Missä on miehet kun niitä eniten tarvitsee.

xxx

A short introduction to my bed

Olen aikamoinen hamstraaja. Jos nyt jollekin ei ole vielä tullut selväksi. Pahimmillaan tämä on viime aikoina tullut esille sängyssäni. Ei, en hamstraa sinne kanssanukkujia, vaan materiaa senkin edestä. On tullut herättyä ompleusaksien päältä, nuppineula silmän vieressä, tietokoneen laturi kyljessä kiinni ja puhtaat pyykit jalkopäädyssä. Joillekkin sänky lähentelee arvoasteikossa pyhättöä, eipä meikän kammarissa. Yleensä jos joku tavara on hukassa, kannattaa tarkastaa ensin sänky. Suomessa sijaitsevaan petiini tuli ostettua päiväpeitto vain ja ainoastaan ylioppilasjuhlia varten; sitä ennen olen omistanut vastaavan kapistuksen joskus alakouluikäisenä (kuten myös työpöydän, toim.huom.). Ja sitäkin on tullut käytettyä vain joka toinen perjantai kun siivoojat saapuvat ja täytyy siirtää rojut/aarteet pois lattialta. Täällä Lontoossa ostin ensimmäisen päiväpeiton muistaakseni kolmanteen kämppään muuttaessa? Aina korkatessani uuden sängyn ajattelen, että tätä kohtelen suuremmalla kunnioituksella kuin aiempaa ja alan käyttää päiväpeittoa enkä esim. murusta niin paljon saatika kumoa siihen puolta omaisuuttani päivittäin. Jaa toimiiko. Ainut mistä olen hullun tarkka on se, että silmälasit päässä taikka ne valloillaan sängyssä EI nukuta. Kuitenkin niittaisin ne.

Hamsteroinnista tietokoneeseen, jota en vieläkään oikein osaa käyttää. Seuraavana muutama havainnollistava ilme:

Mutta MINÄPÄ LÖYSIN PUNTAMERKIN. hahaa! Ei sillä että se varmaan mikään varsinainen valtionsalaisuus olisikaan, eli toisin sanoen kohtalaisen varmasti helposti googlattavaa tietoa, mutta silti löysin sen itse! Valitettavasti onnistumisen huumaannuttava tunne loppui siihen. Mihin kummaan nuo Photobooth-kuvat menöö? Miksi en saa niitä Picasaan? Missä tässä on se wannabe-word? Saako noita kuvakkeita tossa alarivissä jotenkin muokattua? Eikö tässä voi tehdä ctrl+c-ctrl+v? Mitämiksimissämitenplööööööö. 

xxx

Humberto, the Apple king

HANNA!!!!!!! Toivottavasti näät tästä koska unohdan koko ajan mainita, mutta tossa on suklaakuorrutettuja chestnuteja!! Paas kokeiluun!

Sunnuntaiaamun aamiainen. Seuraavan kerran söinkin vasta puoli kahdeksalta illalla.

Jaahas mitäs sitä onkaan taas tullut puuhasteltua. Perjantaina oltiin ulkona kera Miriamin ja Annen, ja oli oikein mukavaa. Shamppanjasta huolimatta lauantai alkoi virkeissä merkeissä, ja suuntasimme keskustaan kiertelemään kauppoja ja käymään turkkilaisessa suklaakahvilassa aka Kahve Dunyasissa, jossa en olekaan käynyt sitten viime kevään! Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka kansalaiset, löytyy Piccadillyltä. Mutta tarkoituksenani oli käydä sovittelemassa ja pettymässä saapaskaupoilla, mistä on tullut jo oikeastaan jokavuotinen perinne. Tähän mennessä olen löytänyt tasan yhden (1) merkin/mallin, jonka saappaat jalkoihini istuvat. Too bad niiden hinta lähenteli kolmea sataa euroa, joten vielä toistaiseksi ovat kauppaan jääneet. Olen kyllä valmis maksamaan nahkasaappaista, mutta opiskelijalla se kipuraja menee ainakin tällä hetkellä 150 euron läheisyydessä. Onneksi tässä maassa Converse-kausi on ympärivuotinen...

I alla fall, toisena listalla on urheilurintsikat, joita muuten kovin täysi kaappini kaipailisi. Jostain syystä silti astuin ulos Sports Directistä trikoiden kera? Perusteluna perinteinen "nokunoonettinynäitäniiiiiiiiiinkauan". Mutta kun olen! Iida, nää on ne missä menee vyötärönauhassa se Nike-teksti jos oon joskus maininnut. Laiskana en kuitenkaan jaksanut sovittaa (ja koska olin laistanut rasvauksesta aamulla ennen pukeutumista. Kuivaihoiset tunnistanette ongelman, rasvaamaton iho+tiukat mustat vaatteet= ehm, no.) joten mallailin vain peilin edessä ja luotin notta kyllähän ne sopivat. Joo eivät. Palautukseen menevät, ehkä käytän ne rahat sitten niihin rintsikoihin. Käväistiin myös H&M:ällä, ja saatoin ostaa kengät... Perustelu? Ne oli ihanat, viimeinen pari ja juuri meikäläisen koko! JA kaverini henkkarialella maksoivat hurjat 18 puntaa! (missä kohtaa suomalaisessa näppäimistössä on puntamerkki?) Kotiin päästyäni aloinkin listata omaisuuttani ebayhin.

Puntamerkin puutteesta pääsenkin hehkuttamaan vihdoin uutta konettani! Tosiaan tilasin Humberton (pari päivää meni nimeä pohtiessa mutta ihan selkeästihän tämä oli Humberto, ei tarvinnut sen pidempään miettiä) saksalaisella näppäimistöllä, joka eroaa jonkin verran sekä suomalaisesta että englantilaisesta, joista kokemusta löytyisi. Suomalaista näppäimistöä ei koulun valikoimasta löytynyt, joten tähän oli tyydyttävä. Vaihdoin näppisasetukset suomalaiseen, joten z ja y vaihtoivat paikkaa, ja @-merkki on paikallaan kakkosen pohjalla. Mutta sitä puntaa ei tosiaan löydy. First world problems indeed.

Omin pikku kätösin väännetty Humberton Suojus.

xxx

Tältä kuulostaa Lontoo

Meillä on jo vähän vitsi että "Omg this song sounds like dstrkt" kun tulee joku jammailubiisi mikä kovasti tuo mieleen erään vähän turhankin tiuhaan vieraillun yökerhon. No löydettiinpä sitten heidän resident dj:nsä hittiputki ja aijai. Luonnollisesti tosin nappikuulokkeeni sanoivat sopimuksensa irti juurikin tänään. HMVn kautta kotiin ja taas jytää korvissa. Vielä joskus kyllä kun olen rikas ja kuuluisa antropologi laitan osan miljoonatuloistani KUNNON kuulottimiin, joita ei tarvitse uusia kolmesti vuodessa. Sitä odotellessa bileet jatkuu £2,99 maksaneilla laatunapeilla. On niissä sentään vähän bassoa.

xxx

Bring out your guns

Mä lupaan että tää on viimonen paikka ja kerta kun käytän tätä kuvaa! Sorgen kaikki miljoonat jotka mua useammalla eri kanavalla joutuu kestämään.

No tollasiin me päädyttiin. Ehtaa saksalaista tuotantoa, ihan melkein tunnen toisen maailmansodan aikaiset hikipisarat jonkun Jürgenin (jahka saan ikinä uuden koneeni voin tuonkin nimen kirjoittaa ilman erikoisnäppäimistöä- sekin on nääs saksalaista mallia) jäljiltä. Kun viimeinenkin toveri saapui matalaan majaamme (terveisiä Skotlannin vahvistuksellemme, on ne Aberdeenin ruuhkat aika petollisia!), otettiin muutaman shotin jälkeen suunnaksi Shoreditch. Tuli sitten kierrettyä lyhyellä matikalla tavattuna jokainen niiltä nurkilta löytynyt juottola, eikä valitettavasti vain kaukaa. Noo, ilmainen taksikyyti kotiin lämmitti kovasti varsinkin tuota ehkä hiukan turhan paljasta keskivartaloa mutta myös lompakkoa sekä mieltä. 

Sunnuntaina kävin kenttätutkimuksen merkeissä kirkossa ja sehän auttoi; parit rukoukset siellä heitin internet-jumalille, ja ne kuultiin! Maanantaina, vain kuukausi tähän kämppään asettumisen jälkeen olimme netissä kuin Jenni Vartiainen konsanaan. Mitähän muuta voisi käydä suuremmilta tahoilta ruinaamassa...

Nyt harkitsen vakavasti pientä huoneen siivousta ja sen jälkeen vaatekasan alta löytyneeseen sänkyyn kaatumista. Mutta koska olen tässä netittömyyden keskellä oppinut verrattain tehokkaaksi taidan siirtyä suoraan kohtaan b koska no siivoaminenhan on ajanhaaskausta ja tehokkaat ihmiset eivät haaskaa aikaa. Logic, where?

ps kuvissa esiintyvät aseet ovat aitoja. lapset, älkää ottako mallia.

xxx

And how was your day?

Koska olen mestaritason kouluhommien pakoilija, käytän harvinaisen internet-aikani dissertaatio-pohjatutkimuksen tekemisen sijaan tähän. Heräsin tässä yksi aamu (tiistai, to be precise) ja mieleeni putkahti että tänään teen päivä kanssani-postauksen. Pahoitteluni mikäli joku näitä varsin geneerisiä tuotoksia inhoaa, mutta elämä on ja sitä rataa. Sen pidemmittä löpinöittä, yksi tähän pieneen elämään kuuluvista sadoista tiistaista, almanakassa päiväyksen 29.10.2013 kohdalla lepäävä:

1. Vekkari päräyttää päälle klo. 7.47. Sammutan sen parin lyönnin jälkeen kuten tavallisesti ja pinkaisen keittiöön; olen verrattain hyvä herääjä vaikka muuten en varsinaisesti aamuihminen olekaan- pystyn aika kivuttomasti nousemaan myös tuohon lempeään 3.58 herätykseen, mutta kanssani ei kannata yrittää kommunikoida ihan hetkeen. Antakaa meikäpojan syödä ensin ja hetki koota itseni, kyllä tästä mörököllistä aina jossain vaiheessa muotoutuu ihmistä muistuttava olento.

2. Ei näytä huonolta ollenkaan! Mutta taitaa se sateenvarjo päätyä sinne laukunpohjalle pyörimään joka tapauksessa, tämän maan sää kun tunnetusti on lähes yhtä luotettava kuin lupaukseni mennä salille "huomenna".

3. Aamupalaksi vähän puuroa luumulla ja hunaja-vadelma-jugurtilla, kyytipoikana rehellinen maitokahvi.

4. Lämpötilan tsekkaus, mitähän sitä pukisi päälleen...

5. Ja kauheella kiirellä kohti metroa. Korvissa pauhaa yksi viimeisimmistä latauksista (mutta ei suinkaan mikään tuorein julkaisu, olen aika monessa populaarikulttuurin ilmiössä enemmän tai vähemmän myöhäisherännäinen. osittain siksi että ei kiinnosta, osittain siksi että en vaan löydä mitään uutuuksia silloin kuin ne oikeasti ovat uusia) ja puhelimessa odottaa näköjään snapchat avaajaansa.

6. Tältä näyttää reitti asemalle kun tulee kaupan kautta, nopeasti pysähdyin matkanvarrella ostamassa nitojan. Vihaan meidän uutta kirjastoa kun siellä ei voi nitoa!! Vanhoissa tulostimissa oli sisäänrakennettu nitoja, uusissa ei. Joten koulu on turvautunut ihan vaan tavallisiin nitojiin joita siinä pisteellä on ehkä kolme jos on, ja niiden tulisi palvella TUHANSIA kirjaston käyttäjiä (jonkin laskelman mukaan meillä on 28 000 opiskelijaa. Riihimäen verran. Ja kaksi kirjastoa. You do the math, nitojaomistajuus on pakkoratkaisu).

7. Päivän Fingerporille repeilyä metrossa. Joihinkin meihin tälläinen kiero huumori vaan uppoaa :D

8. Luentohuone. Toiset käy saleissa, me huoneissa. Meitä antropologi-lapsia on alle kolmekymmentä, joten ne muutaman sadan luentosalit jää toisille aineille. Päivän moduulina on "Anthropological Theory", aiheena tänään "The Manchester School and other critiques of functionalism". Jipii.

9. Murua rinnan alle. Olen alkanut laittaa itselleni kunnon perheenäidin tavoin eväslaatikon koulupäivinä mukaan. Sisältönä tällä kertaa kurkku-juustoleipää, päärynä ja kuivattuja hedelmiä/pähkinöitä. Ihan niin britiksi en ole vielä kerennyt että vetäisin majoneesileipäni kanssa sokerikokiksen ja sipsipussin. Eikä ole mikään kiirekään tähän vaiheeseen.

10. Kirjasto. Vähän tiivistelmän puuhastelua perjantain luentoa varten. Eihän siitä mitään tule, kova on kyllä yritys. Symbolismi, ihan mielenkiintoinen aihe mutta pirun puuduttava teksti.

11. Dlr-junassa matkalla kohti kylmää pohjolaa (no, luodetta jos tarkkoja ollaan, eikä siellä varsinaisesti kylmäkään ole, mutta kyllä jossain päin on joku joka voi näin sanoa!) eli Camdenia, jossa Halloween-partner-in-crimeni aka Hanna (sorz, oisko sua pitänyt kutsua H:ksi?) jo odottelee. Lähes tunnin ja neljä (4) junaa myöhemmin saavun kohteeseen.

12. Toinen tämänhetkisistä suosikeista, Kanyen Bound 2. Se on vaan niin jännä biisi!

13. Naamiaisasukauppa. On aika valmistautua vuoden ainoaan päivään, jolloin on sosiaalisesti hyväksyttävää kulkea ympäriinsä pukeutuneena a)zombieksi b) kevytmieliseksi naispuoleiseksi henkilöksi (eli huoraksi. anteeksi nuorimmat lukijani). Voitte vaan arvailla kumpaa suuntausta ajattelemme noudattaa. Valitettavasti emme kuitenkaan löydä etsimäämme, jalkaudumme siis Camdenin marketteja tutkimaan.

14. Eikä marketit tuota pettymystä, napataan mukaamme sellaiset asut että Hitlerkin kalpenisi.

15. Kotona, vähän lisää kouluhommia ja iltaruokaa.

16. FaceTime-ahdistusta, TARVITSEMME TOIMIVAN NETTIYHTEYDEN. Niin ja miksi tässä on kuva 13. uudestaan? Koska typerä puhelimeni ei suostunut yhteistyöhön kompuutterini kanssa, ja olen vaan niin darrassa että en jaksa alkaa taistelemaan minkään tietoteknisen asian kanssa. Olkoot näin aivan sama. Ei se kuva onneksi ollut mitenkään ihmeellinen.

17. Lähtövalmiina salille, mutta niinhän se on että naisia eli tässä tapauksessa Marikaa saa aina odottaa, no kuvaanpa sitten jalkojani.

18. Minä ja hassu yläosayhdistelmäni salilla, jonne vihdoin selviämme pienen Westfield-pysähdyksen kautta.

Saleilun jälkeen Coco Popseja iltapalaksi ja lamppu sammuu puolenyön tietämillä. Että sellainen tiistai. 

xxx