Gimme Five

HBD ME!!!!!!!!!!! 
Tänään on vihdoin se suuri päivä, kun tärkeysjärjestyksessä paavista seuraava eli MEIKKIS täyttää vuosia, auuu! Olen sitä tyyppiä, joka rakastaa syntymäpäiväänsä enemmän kuin hullu puuroa. Joten joudutte tästä nyt sitten kuulemaan, niin kuin olette jo aiemmin kuulleetkin. Juhlikaamme tätä tärkeää päivää kakulla:

Jos ette vetäneet kakkuöverejä niinkuin allekirjoittaneella on tapana, niin jälkiruoaksi voitte siemailla vastauksiani ihanan toverini Hilman (voikun voitaisiin yökyläillä!!!) lähettämään haasteeseen. Olen tylsä enkä laita tätä kellekkään eteenpäin, joten skippaan alkuhöpinät. Täsä tuloo:

Viisi asiaa, joita tarvitsen päivittäin ovat
...vapaalla:
-puhelin (järisyttävä yllätys), ipod, lompakko, peili, potku takamukselle että pääsen ovesta ulos. Vaikka olenkin erittäin lahjakas sängystänousija, jään aina vetkuttelemaan kun lähdön aika koittaa.
...koulussa/työssä:
- no riippuu siitä onko koulussa vai töissä, mutta kansio, opiskelijakortti (koulussa et välttämättä pääse edes rakennukseen sisään ilman korttia), kosteuspyyhkeitä, vaippoja ja eväitä. Voi kukin itse päätellä mikä tavara kuuluu mihinkin päivään.

Ensin oli tällästä...

Viisi kirjaa, joita suosittelet muille:
- mutku en lue :D Jos jotain kuitenkin yritän keksiä, niin öö Kymmenen pientä neekeripoikaa (vai olikos tällä joku poliittisesti korrektimpi nimi nykyään), Poika raidallisessa pyjamassa/mikä ikinä sen nimi onkaan suomeksi, Curtis Sittenfieldin Prep-elämänkoulu ja tottakai Fifty Shades of Grey. Enkä keksi mitään viidettä kirjaa. Paitsi ne molemmat kuoppakirjat mitä luettiin yläasteella oli muistaakseni ihan hyviä!

...ja hetken kuluttua tällästä.

Viisi materialistista joululahjatoivetta:
- ehhh, ei taida olla eilisen teeren poikia tämä kysely. Kelpuuttaisin Audi TT/Peugeot RCZ (haluan tyylikkään auton, mutta en mitään liian pröystäilevää. En välttämättä kyllä sanoisi ei Porsche Carrerrallekaan...), uuden tietokoneen, pari tiettyä laukkua, VIHDOIN se Dieselin Loverdose-hajuvesi jota en koskaan saa aikaiseksi hankittua ja sähkövatkain.

Viisi paikkaa, joissa haluaisit käydä:
- New York, Australia/Uusi-Seelanti, joku über-Karibia-turnee, Islanti ja the Box-niminen yökerho.

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua:
-sarkastinen, lyhyt, kiintyvä, valittaja, utelias.

Viisi lempiruokaasi:
Koska tämä on ehdottomasti tärkein ja laajin kysymys, otin vapauden jakaa sen vielä kahteen alakategoriaan:
ikilempparit:- ranskalaiset, juustohampurilainen, italialainen, äitin tekemä muusi ja nakkikastike/stroganoff, letut hillolla ja kermavaahdolla.  Enkös sanonut jo aiemmin, että en ole mikään maailmanluokan kulinaristi?
tällä hetkellä pinnalla: - sushi, erilaiset risotot, Sainsburysin beef meatballs, banaanikookosrahka ja karjalanpiirakoihin ois ihan karsee himotus päällä jos niitä vaan jostain saisi.

Viisi elämänohjetta, jotka haluaisit jakaa kaikkien kanssa:
En oikein noudata mitään elämänohjeita, ja en halunnut vain googlata jotain random lame quotteja, niin ette saa viittä.
- "Everything happens for a reason." kukahan tämänkin on ensimmäisenä lohkaissut en tiedä, itse bongasin Lostista.
Tätä ei varsinaisesti ole annettu elämänohjeena, mutta otin sen vastaan sellaisena: "Typerä nainen! Ei siivoaminen mitään auta." Piisamirotta. Amen.
Viimeisenä jaan itse viljelemäni ohjeen, joka pätee tilanteeseen kuin tilanteeseen: aina täytyy olla niin paljon rahaa, että pääsee kotiin. Oli koti sitten missä tahansa.





xxx

eka kuva

Tämä kirjoitus on täysin turha.

Unohdin mainita yhden pohdinnan viikonlopulta. Miksi aina tuntuu siltä, että Starbuckseja on joka nurkan takana (siis varsinkin kotona Riihimäellä), mutta kun sellaista alkaa etsiä tuntuu siltä kuin ne olisivat kaikki kadonneet kuin tuhka tuuleen. Siis ihan kirjaimellisesti, yritettiin jopa google mapsilla löytää yhtä mutta se ei ollut siinä missä sen piti olla :D Nooh, jonkin aikaa harhailtuamme kyllä löydettiin yksi, ja samalla Waitrose josta löytyi sitä mun puuroa, score double score!

Koska en ole ottanut yhtäkään esittelemisen arvoista kuvaa viime päivinä, nauttikaamme seitsenosaisesta kuvasarjasta "Aino avaa sateenvarjon".

Näin ikääntymisen taas lähentyessä täytyy luonnollisesti kehittää pientä kriisinpoikasta, ja tänä vuonna se ei olekaan aiheella "en ole saanut mitään aikaiseksi elämässäni", vaan "näytän 14-vuotiaalta". Koska näytän. Ostin männäviikolla superkhoolin pinkin pipon (hetkinen mainitsinko tästä jo?), jonka kanssa ajattelin ratsastaa kevättrendien aallonharjalla auringonlaskuun, mutta ensimmäisen käyttökerran jälkeen tuli lähinnä kommenttia kuinka näytän korkeintaan viisitoistakesäiseltä. Kyllä, tiedostan että en ole se kypsimmän näköinen parikymppinen, mutta minkäs voin pienikokoisuudelleni ja babyfacelleni. Joten pitäisikö kenties alkaa pukeutumaan aikuisemmin? Kyllä/ei/en tiedä. Tykkään pinkistä. Ja kaikesta söpöstä. Glitter-ballerinoista. Ostan vaatteita H&M:än ja Zaran lastenosastoilta. Tässä kohtaa voi toki taas pohtia, että toisaalta koska sitä edes on aikuinen. Ikä on vain numeroita ja sitä rataa. Lupaan kyllä viimeistään siinä vaiheessa kun yritän esittää hc-antropologia ostaa sen jakkupuvun. Paitsi troo-antrohan tekee sitä kenttätutkimusta jossain amazonilla, ja siellä ei paljon liituraidat vaikutusta tee paitsi jos yrität naamioitua seepraksi. Ja mä olisin mieluummin sarvikuono.


Ai niin, vastaus muutaman päivän takaiseen pohdintaan oli a). huh.





xxx

You're looking for the grace of God in the arms of a fellow stranger

Sainpas käsiini kaksi kuvaa perjantai-illalta (eli täysin armotta kössin facebookin puolelta). Siinä on meikäläisen uusi väri, joka on mielestäni liian tumma, sanokaa mitä sanotte. Toi on jo aika lähellä mun omaa väriä, ja kun juuri sen takiahan sitä hiuksia värjätään kun se naturaaliväri ei silmää miellytä... Ei tässä sinänsä mitään vikaa ole, hyvää työtä Jay teki, mutta se on yksinkertaisesti tylsä. Ehkä heitän päälle vähän jotain sävytettä, vi ses. Oli muuten vähintäänkin mielenkiintoinen toi kampausviritelmäni, harmi kun ei ole parempaa kuvaa. Ai tykkään leteistä?

Jatketaan näillä elämääkin suuremmilla aiheilla. Jos mies/poika ei vastaa suoraan kysmykseen mitään ja menee ihan AWOL, niin a)kuoliko sen puhelin vai b)se itse? Ei nimittäin ole tehnyt instagramin puolellakaan yhtään mitään muutamaan päivään. Kyllä, olen lähes ammattitason stalkkeri. Sen takia luenkin antropologiaa, joka on vaan hieno termi stalkkaamiselle. Mutta ihan totta mikä vika? En suostu siihen, että tää olis niinku tässä ihan näin vain. Huoh. En myöskään suostu siihen huomiseen lumisateeseen, pysy pois!




xxx

There Will be Food

Hola!

Nyt ollaan taas ruohonjuuri-instagram-tasolla (jaa meniköhän nyt kaikkien kielioppisääntöjen mukaan...), ruokakuvia! Perunaa ja lihakastiketta mitenkään sen hienommin sanomatta. En siis edes tiedä annoksen oikeaa nimeä, istuin alas ja se vaan kannettiin eteen. No kyllähän meikäpoika hyvänen aika sentäs syö, myös nuo katkaravut vaikka en niistä pidäkään, ei ilmaiselle ruoalle sanota ei. Täällä siis monilla näillä hienoimmilla klubeilla on myös ravintola, ja joskus promoottorit saavat tarjotakseen illallisen muutamalle. Mikäpäs siinä. Vaikka olinkin jo yhden illallisen syönyt ja napostellut niitä crackereja tryffeleineen päivineen, on aina tilaa ruoalle. Ooh ja synttärimekko saapui, nopeaa työtä Asos! Liian isohan se on, korjauspuuhiin pääsen siis. Ei ihan kyllä mielestäni pidä tuo Asoksen mittataulukko paikkaansa mutta oppihan taas jotain. Jos noita vähän tärkeämpiäkin asioita vaikka alkaisi tässä oppimaan, lukemisia kun on vähän rästissä...

xxx 

Pink Friday

Uskokaa tai älkää, mutta on täysin sattumaa että näin naistenpäivänä julkaisen ehkä ihan vaan pikkuisen tyttömäisen kuvasatsin. Menkööt silti!

No nyt on ravintola valkattuna ja pöytävaraus tehty. Yksi mekkoehdokas on matkalla tänne päin, todella toivon että on hyvä! Heräsin tänään ja halusin pinkin huulipunan. Sitten kävin ostamassa sen. Ja pakkohan se oli saada mätsäävä kynsilakka kanssa. Nappasin mukaan myös aineet butternut squash-risottoon (mitähän se on suomeksi, semmosta jonkinlaista kurpitsaa kuitenkin) ja tryffeleihin. Ja sit vielä mietin että miksi oon niin kauhean turvoksissa? :D Vietetään tänään pientä viini ja juusto-iltaa, ja koska ainoat juustot mitä syön ovat mozzarella ja halloumi eikä niistä kumpikaan oikein sovi voileipäkeksin päälle, tuon omat eväät.

Kolme ensimmäistä kuvaa ovat Victoria Parkista, totesinkin jo instan puolella, että itä-Lontoo on niin hipster että edes leikkipuiston hiekka ei voi olla mainstream, se täytyy olla esim. pinkkiä ja sinistä. Eipä siinä toki mitään. Byää tää ihana kevät (joka tosin on at the moment sateinen) +10 asteineen päättyy ensi viikolla, ja palaa siihen lähemmäs nollaa. Kuulemma kestää maaliskuun loppuun saakka. Ja sittenhän alkaa huhtikuu eli toisin sanoen sataa joka päivä. En suostu tähän, saanko paeta jonnekin lämpimään ja palata vasta toukokuussa? Ai niin en saa, kun voin olla enää yhden ainoan tiistain pois koulusta kun jäin lintsauksesta kiinni hups... Edes lukiossa ei oltu näin tarkkoja, ja siellä en esimerkiksi saanut poissaolomerkintää, kun olin 45 minuuttia myöhässä junasotkujen takia. Täällä jos olet 16 min myöhässä niin se on automaattinen poissaolo oli syy mikä hyvänsä. Kolmannesta lennät armotta pihalle. Ja tästä maksan nelinumeroisia lukuja? Joopajoo. Äh nyt kiihdytän itseäni turhaan, tän perjantain piti olla rento, joten taidan jatkaa kodinhengettäröintiä ja vaikka vähän järjestellä vaatekaappia. Tai lakata varpaankynnet.




xxx

Monen maan ongelmia

Vietän synttäreitäni ensi viikolla (eek!) ja metsästän parhaillaan raflaa perjantai-illalle. Vaikka vannon Atlanttia syvempää rakkautta ja muutamaa oodia Nando'sille, niin ei se kuitenkaan vastaa käsitystäni tyylikkäästä, aikuismaisesta illastamispaikasta meidänlaiselle astetta pynttääntyneemmälle juhlakansalle, kun siitä kuitenkin suunnataan suoraan ulos. Tämä metsästys muistuttaa taas siitä, miten paljon helpompaa elo oli koti-Riihimäellä, kun varteenotettavia ravintoloita on ehkä kaksi. Juuri sain ikuisuuden kestäneen varaa kampaaja-projektin päätökseen, joka sekin sisälsi valehtelematta tunteja googletellen vaihtoehtoja. Sama pätee asunnonmetsästykseen, valinnanvaraa on ihan liikaa! Voisi varmaan aloittaa myös mekko-huntin, joka olisi kai pitänyt aloittaa jo... Joka vuosi unohdan, että maaliskuun puoliväli ei ole juhla-aikaa, ja kauppojen mekkohyllyt huutavat tyhjyyttään.

Mietin näitä mun First World Probleemoja tänään koulussa. Kummallakin luennolla oli aika rankkoja aiheita, ekalla tunnilla käsiteltiin mm. tyttöjen ympärileikkausta, tokalla pakolaisten elämää turvapaikanhakijana. Alkoi ihan ällöttämään omat ongelmani; kahden sentin tyvikasvu, valinnanvaikeus ruokaa etsiessä, taas uuden juhlakoltun löytäminen. Miten määritän onnistuneen perjantai-illan? Vähintään ilmaista shamppanjaa, mielellään pelkästään ilmaisia juomia. Aloin suoranaisesti tuntemaan huonoa omatuntoa asemastani etuoikeutettuna valkoisena. Miksi minä sain sen lottovoiton, ja synnyin yhteen maailman parhaista paikoista elää, kun niin moni muu sai vain kuusi oikein? Uskon tosin jälleensyntymiseen (kaappihindu täällä terve), joten ehkä edellisessä elämässäni olin heikko-osaisempi, ken tietää.

No aurinko paisto!

Mutta pitäisikö, ja ennen kaikkia kannattaisiko minun tuntea itseni pahaksi ihmiseksi kaiken tämän ylellisyyden keskellä, kun maailma on pullollaan ihmisiä, joilla ei ole mitään? Ei kai. Kun vaihtoehtona ei kuitenkaan ole, että maalaan nassuni mustaksi ja muutan Afrikkaan ihan vaan symppaamaan vähäosaisempia tovereitani. Ja en vaan jaksa uskoa, että sillä oikeasti olisi maailmankaikkeuden kannalta sen kummempaa merkitystä, jos jättäisin huomisen kampaajakäyntini väliin, tai sanoisin ei sille Dom Perignonille. Ei yksi ihminen voi vaikuttaa asioihin sillä tasolla. Pohdiskelin myös asemaani (tulevana) antropologina. On se jotenkin groteskia mennä sinne sademetsiin pällistelemään jotain alkuasukkaita, ja kertoa sitten täällä villissä lännessä että kato tällästä ne hullut tekee. En sano että ei olisi mielenkiintoista tutustua muihin kulttuureihin, mutta onhan se vähän hullunkurista mennä vaan että tere, mä tulin niinku kyttään et mitä te teette ja meen sit tekeen siit analyysii.



Jospa tästä nukkumaan. Aamulla kun pitää herätä jopa ennen kahdeksaa sitä kampaajaa varten. FWP indeed.




xxx

Pursuit of Happiness

Taas iski joku kumma 24h-pöpö, ja sunnuntai meni sängynpohjalla. Ihan hukkaan heitetty päivä, kun en saanut _mitään_ kouluhommaa tehtyä. Nyt olo on kevyiden 12,5-tuntisten yöunien jälkeen vähän parempi, kyllä tää tästä. Kävin siis vain ihan pikkuisille puolen tunnin päiväunille eilisiltana vain herätäkseni vasta seuraavana aamuna vaatteet ja meikit päällä. No mikäpäs siinä, aurinko paistaa hei! Ja tälle viikolle on luvattu jo kaksinumeroisia lämpöasteita, jotka Suomen tilojen sijaan ovatkin plussalla eivätkä miinuksella. Valitettavasti en mitään visuaalisia tuotoksia löydä tähän hätään, mutta tässä hyvä biisi jonka löysin taas ja jonka takia oikeastaan aloitinkin tätä kirjoittamaan:

xxx