6/15/2014

15.6.


Joo olen elossa ja sitä rataa. Päivät ne vaan vilisevät silmissä, kaksi viikkoa jo mennyt! Tapasin tänään yhden au pairin, joka on täällä vain kuukauden, ja nyt jo siis elonsa puoli välissä. Omituinen ajatus. Kulttuurishokki alkaa helpottaa, ja huomasin viikonloppuisella Suomi-visiitillä jo odottavani pääseväni kellarikoppiini ja viettämään rentoa elämää. Sitä tämä nimittäin on. Edes keskiviikkoinen 12h-työpäivä ei tuntunut paljon missään. Hyvä sinänsä kun elokuu on sitten pelkästään niitä hehheh. On nuo poitsut vaan niin ihania kun ovat verrattain omatoimisia, hoitaja saa keskittää halutessaan energiansa kyökin puolelle. Viime viikolla urakoin esimerkiksi sushia lounaaksi, ja pinaattilettuja illalliseksi- jotka kuulemma olivat parempia kuin äidin! Siitä ollaankin kyllä ihan hissukseen, mutta nosti kovasti keittiö-itsetuntoani.

Aloitin viikon reippaasti buukkaamalla lennot sekä Espanjaan että Lontooseen, 7.-22. heinäkuuta olen menossa päivän Geneve-pitstopilla siinä puolessa välissä. Valitettavasti Lontoon-lentoon ei sisälly ruumalaukkua ja sen hinta oli melkein itse lentojen verran, joten en voi täältä jo jotain viedä pois. Huomenna nimittäin kävelen lankakauppaan ja ostan pitsiliinatarpeet, sain yhtäkkisen inspiraation alkaa taas virkata. Ja jos inspiraatio vie kovaa voi liinoja tulla useampi… Kuten mainittua ja koska se niin ihmeellistä on niin mainitaan taas, olen lomalla 2.-28. heinäkuuta. Ihan kauhean kovasti kutkuttaisi joku nelisen päivää kestävä trippi joko pre-Espanja tai post-Lontoo. Nimimerkillä Easyjetin reittikartta avoinna seuraavalla välilehdellä. Kun ei se meidän uima-allas ota valmistuakseen niin mitä muutakaan sitä tekisi. Kovaa tämä elämä.

Poltin taas vaihteeksi olkapääni tänään. Vaikka ei edes ollut niin kuuma! Tai siis ymmärrän toki että ei se itse kuumuus vaan aurinko ole se joka polttaa, mutta silti. Jos tästä kesästä ei jää käteen melanooma, niin ei sitten mistään (pun intended). Älyttömintähän tässä on se, että juuri ostin spf50- aurinkovoiteen, mutta "noemmäsitätänääntartte"-asenne on ja pysyy. Tyhmästä päästä kärsii koko vartalo.

Jos jokin asia tällä hetkellä syö naista palaneitten ruuminosien lisäksi, niin nuo pirun. kisat. Pakkoko niiden on kestää ihan kokonainen kuukausi??? Tekisi mieli laittaa facebook ja oikeastaan kaikki muutkin mediamuodot jäähylle sinne heinäkuun puoleen väliin saakka, olen nyt jo saanut tarpeekseni. Ja vaikea sitä on olla ottamatta henkilökohtaisesti, kun "ei nyt just kerkee jutteleen, on matsi menossa". Kaksi asiaa mitä en tässä maailmassa ymmärrä: miehet ja jalkapallo. Yhdessä tai erikseen.

Niin ja nuo kuvat, ne ovat viime viikkoiselta "juo niin paljon kun kerkiät"-viinikierrokselta. Junailtiin johonkin päin järveä, ja siellä iskettiin viinilasi kouraan, jonka sai tyrkätä pullonkaulalle missä tahansa osallistuvista 300 viinitilasta/esittelijästä. Siinä oli retki meikäläisen makuun, vaikka pakko myöntää että ne itse viinit eivät kyllä niinkään. Sveitsin on parempi pysyä tuossa suklaantuotannossa, sen he hoitavat oikein kunnialla. Mutta maisemat olivat erittäin nautinnolliset. 

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti